Search results for "julkinen rahoitus"

Vahvempaa perusrahoitusta ja kriittistä diversiteettiä : viime vuosikymmenien tiedepolitiikka puheenjohtajien silmin

2022

Edistyksellisen tiedeliiton puheenjohtajat ovat luotsanneet liittoa monenlaisissa koulutus- ja tiedepoliittisissa tilanteissa. Taina Saarinen haastatteli ja keräsi muilla tavoin tietoa puheenjohtajilta eri vuosikymmeniltä. Haastateltaviksi lähtivät Kalervo Väänänen (puheenjohtaja vuonna 1999), Tytti Isohookana-Asunmaa (2004-2006) ja Veikko Halttunen (2020-2021). Sähköpostitse kysymyksiin vastasi Pekka Puska (1978-1980). Jutussa on myös hyödynnetty Olavi Borgin (1981) ja Pekka Neittaanmäen (2000-2003) julkaisuja. nonPeerReviewed

Kansalaisyhteiskunnan autonomia haastettuna

2020

Econometric studies of public support to entrepreneurship

2011

Digitalization of global economy and public sector funding

2018

This report aims to trigger discussion. Our recent research reveals that digitalization, platform economy, Internet of Things, and artificial intelligence will change the structures of the global economy. All this will have an impact on the sources of the public sector funding. We present here strong claims because the solutions should be identified and discussed widely in the Finnish society. The scientific background you will find from references. We had the pleasure to work with a group of taxation experts with a wide and diverse background. We are grateful for the contribution of the PVN researchers: Raija Koivisto, Heidi Auvinen, Brenda Fox, Victor Vurpillat and David Rejeski. Conclusi…

Jyväskylän paneelissa toivottiin yliopistoille työrauhaa

2019

Finnish cultural policy as public funding: Regime view across policy domains

2022

Public funding is a key part of Nordic cultural policy. This article approaches the Finnish cultural policy regime from the perspective of state funding, which can be seen as a direct demonstration of public cultural policy. We perform an empirical investigation of the state funding for cultural activities using budget data from 2019 supplemented with information given by altogether 53 public officials representing Finnish ministries. Thus, we examine Finnish cultural policy as a public policy through the different governmental policy domains that support and govern artistic and cultural activities with public finances. Cultural support is investigated as a substantive policy aspect of diff…

Hoivan finansialisaatio vanhuspalveluissa

2022

Julkisesti rahoitetut hoivapalvelut ovat aiempaa riippuvaisempia markkinoista ja kansainvälisestä pääomasta. Finansialisaatio asettaa hoivan järjestämiselle hoivan logiikan vastaisia ehtoja. Samalla se muuttaa julkisen talouden, hyvinvointivaltion ja yksityisen voiton tavoittelun suhteita ja rapauttaa demokratiaa häivyttämällä päätöksenteon läpinäkyvyyttä. nonPeerReviewed

Maksetut henkilöverot alueittain ja ikäryhmittäin Suomessa 2000-2018

2021

Tarkastelemme henkilöverotuksen kehitystä 2000-luvulla eri maakunnissa ja ikäryhmissä. Nuorimmat (alle 40-vuotiaiden) ikäluokat ovat jääneet vanhempien työikäisten ikäluokkien (yli 40-vuotiaiden) vero- ja siis myös tulokehityksestä jälkeen. Kokonaisuudessaan henkilöverokertymä on kasvanut noin 25 %, ja maakuntien väliset erot ovat vähentyneet merkittävästi vuosina 2000–2018. Nykyisen ajankohtaisen veroproblematiikan kannalta havaittu maakuntien myönteinen kehitys helpottaa maakuntapohjaisen sote-mallin rahoitusta. nonPeerReviewed

Towards a theory of political art : cultural politics of 'Black Wave' film in Yugoslavia, 1963-1972

2014

Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa

2020

Hankkeen tavoitteena oli selvittää toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kansalaistoimintaan ja tehdä suosituksia siitä, miten kansalaisyhteiskuntaa voidaan tukea. Yhdistystoiminnan asema Suomessa on säilynyt vahvana, mutta yksityisen ja julkisen sektorin toimintalogiikat ovat alkaneet yhä enemmän ohjata kansalaistoimijoita. Keskitetty johtaminen ja “asiakasajattelu” ovat lisääntyneet järjestöissä ja ne ovat ammattimaistuneet ja keskittyneet. Vapaaehtoistyöhön ja jäsenmaksuihin pohjaavasta kansalaisyhteiskunnasta on siirrytty rahoituksen osalta kohti mallia, jossa valtio rahoittaa järjestöjä strategisista lähtökohdistaan projektiluontoisesti. Vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan kyky t…